maanantai 2. lokakuuta 2017

Koulutuskimara ja hallikauden käynnistelyä

Syksyn treenien lomaan ilmaantui mukavasti kolme Korrien koulutusta, kaksi oman seuran järjestämänä sekä yksi nuortenkoirien ringin kanssa. Sattuipa vielä hauskasti, että kaikki olivat viikon välein, joten oikein tehokuurilla saatiin asioita syynätä :D Siinäpä sitten pohdiskelemaan, mitä asioita ottaisimme tarkastelun alle, missä olisivat vinkit tällä hetkellä eniten tarpeen. Koska vireasiat on nyt saatu kohtalaisen kivalle mallille, päätin että niihin ei tällä kertaa käytetä aikaa vaan pureudutaan liikkeisiin itsessään.

Pallon kanssa intopinkeänä kesän treeneissä, kiitos kuvista Kiiralle :)

Ensimmäinen koulutus oli Pekan kanssa ja sinne valikoin liikkeistä tunnarin. Kokonaisuutena ollaan tehty tunnaria niin, että oma on ollut vielä ekan toiston piilossa ja sen jälkeen siirretty väärien kapuloiden joukkoon. On tuntunut, että ollaan hieman jääty jumiin ja kun olen yrittänyt edetä liikkeessä, on Topi alkanut haparoida homman kanssa; on tuonut kyllä oman, mutta etsiskellyt sitä aikansa ja maistellut vääriä, onneksi sentään ei ole nostanut ja kiikuttanut minulle. Etenkin jos joku on liikkuroinut, on tuntunut että Tokomies ottaa siitä häiriötä ja keskittyminen ei ole ihan kohdallaan. Myös palautukset ovat melko haparoivia, koska olen todennäköisesti liian kauan palkannut kesken matkan (saanut luvalla tiputtaa kapulan) ja kaiken huipuksi olen lähtenyt kehuessa peruuttamaan, älkää kysykö miksi ihmeessä :D :D Joten toistoissa missä pitää tunnari suussa tulla viereen, loppuosa on hidas ja epävarma, ja usein kapula ehtii tippua Tokomiehen suusta tai sitä roikotetaan hyvin heppoisesti jonkun hampaan syrjällä, ellei sitä vaihtoehtoisesti ole hieman rouhittu syvemmälle takahampaiden lomaan... Pahinta rouhintaa esiintyy enää onneksi harvakseltaan, tilalle on saatu "mä nyt tipautan tän tähän" ongelma :D

Tämän alustuksen kanssa lähdettiin liikettä katsomaan ja selviteltiin mikä liikkeessä olisi se Tokomiestä häiritsevä asia. Tehtiin ensin pelkän pallon kanssa muutama harjoitus, jossa katsottiin häiritseekö liikkurointi ylipäätään Topia minkä verran. Kuten arvata voi, ei pallo asiassa ollut häikkää, siinä ei paljon liikkurit vaivaa kun saa luvan lähteä pallolle! :D Sitten tehtiinkin ihan oikea tunnari kokonaisena katsoen mitä tapahtuu. Lähetettyäni Topin kapuloille, herra juoksi niiden ylitse ja vimmatusti haistellen etsi kapulaa _piilosta_ eli kävi pitkän aikaa kaikkia tupsukoita jne. läpi joiden takana se voisi olla. Kun lopulta mitään ei löytynyt, ymmärsi siirtyä kapuloille ja sieltä löysi hienosti oman jonka toi, joskin kapula tipahti kesken matkan ja ohjaajaltakin kehut tuli myöhässä :P Tämän harjoituksen myötä Pekka oli sitä mieltä, että liikkurointi eikä väärien hajut hämmennä Tokomiestä sen kummemmin. Harjoituksessa nähtiin myös, että Topi jaksaa hienosti työskennellä vaikka oman hajua ei heti löydykään.


Koska oman etsiminen piilosta on jäänyt näin vahvaksi, ei jatkossa enää piiloteta sitä enää, vaan oma löytyy aina väärien joukossa. Oman nostamiseen tehdään treeniä naksulla, eli naksutan oman nostoja heti kun ottaa sen suuhun. Näitä ei parane liian kauaa tehdä, mutta sen verran että vahvistellaan vielä mielikuvaa oman nostoista (ja näin ollen vähennetään myös kiinnostusta maistella vääriä kapuloita). Suurimmaksi ongelmaksi nousikin lopulta palautus, jossa ohjaajan asento (kröhöm) ei ole ollut kovin stabiili :P Teimme muutamia asentoharjoituksia eli ajatuksena saada koira vielä enemmän innostumaan tulemaan luokse kun ohjaajalla on ns. jäykkis tokotönötys päällä :D Avustaja piti Tokomiestä remmissä ja innostin koiraa heiluttelemalla palloa, ja kun Tokomies oli ihan fiiliksellä "MÄ HALUUUUUN PALLON!" niin pallo piiloon ja ohjaaja laski koiran tulemaan luo, josta naksu ja pallolle vapautus. Näitä tarttisi tehdä nyt paljon erikseen, auttavat varmasti muihinkin liikkeisiin. Samoin palloa voi käyttää apuna liikkeenomaisessa suorituksessa, kun nostaa oman niin pallo esille jolloin saadaan intoa luoksetuloon kapulan kanssa ja motivaatiota pitää tunnaria suussa loppuun asti.

Kaikkinensa tunnari on ihan hyvällä mallilla, pieniä viilauksia ja vahvistusta vaille :) Erityisen iloinen olen Topin nenän käytöstä, että oikeasti osaa ja tietää mitä sieltä etsitään. Sain myös Pekalta vahvistusta käyttämääni hieman hupsulta tuntuneeseen toimintatapaan, että oma kapula on aina joka toistolla "suoraan pakasta" otettu ja vääriä säilytän eri laatikossa. On tuntunut hassulta kanniskella kahta tunnari laatikkoa, mutta kanniskelen jatkossakin :D Koska kokeessakin kapula on uusi, eikä siinä ole teoriassa muita hajuja kuin oma+kynä. Kynien hajuja ei ollakaan vielä harjoiteltu, joten jatkossa nekin otetaan mukaan :)

Seuraavalla koulutuskerralla oltiin Riitan opissa, missä aiheeksi valikoitui ruutu sekä luoksetulon pysäytykset. Ruutuunhan oli nyt kesällä tauon jälkeen ilmaantunut ongelmia paikan löytämisessä, varsinkin matkan pidentyessä. Kerrottuani Riitalle miten ongelmat ilmenee, aloitettiin katsomalla miltä ruutuun meno näyttää. Ja Tokomieshän sitten teki legendaarisesti sen, että juoksi molemmilla kerroilla (läheltä ja kaukaa) täydellisesti ruutuun :D Että niin, tältä se ongelma nyt sitten näytti...


"Hyvin löyty!"

Onneksi Riitalla oli mielessä hyvä harjoitus, jonka aikana ongelmat sitten tulivatkin esiin; Topi hakeutui etunauhalle tai sen taa seisomaan ja kun se ei kelvannut, tarjosi ruututörppöjen kanssa merkille menoa siirtyen niiden taakse seisomaan. Teimme harjoituksena paikan etsimistä itsenäisesti ja tästä saatiinkin kiva leikki samalla motivoimaan oikeaan kohtaan menoa. Sen verran muutettiin meillä ruudun paikkaa, että nyt se on keskellä eikä enää takana keskellä, koska keskikohta on helpompi hahmottaa niin koiran kuin ohjaajankin. Harjoituksessa ajatuksena oli että koira itse hoksaisi mennä ruutuun oikeaan paikkaan ilman käskyä, mutta nyt treenatessa olen ottanut kuitenkin käskyn mukaan, sillä hieman pelkona on ollut, että Tokomies kun tästä innostuu niin alkaa tarjota itsenäisiä ruutuun menoja muutenkin, jos lähetyskäskyn anto syystä tai toisesta kestää :P Topin mielestä tämä harjoitus on aika coolia hommaa, kun saa juosta ja olla tarkkana, niin namia lentää :D

"Miks ei tuu ohjeita? Mitä tässä ny pitäs tehä?!?"

"Sano ny jotain vinkkiä ees" :D

Ruutuasian käsittelyn jälkeen oli vuorossa illan hupinumero, kun pääsimme luoksetulon pysäytysten äärelle. Tätähän olemme harjoitelleet hyvin vähän ja epämääräisin tuloksin :D Olemme koittaneet tehdä stoppeja namien heittelyllä, mutta ongelmana on ollut, että a) minä en osaa heitellä ja pysäytellä oikein ja b) Tokomies ei löydä nameja :D Eli tämä opetustapa on tuntunut liian hankalalta ja monimutkaiselta. Perinteisellä pallon heitolla ollaan jotain saatu aikaan. Näytimme sitten ihan aluksi tälläisen pysäytysversion hieman liikkeenomaisena ja juu, Tokomieshän pysähtyi aika mainiosti, mutta mitä tekee ohjaaja?!? Noh, on miljoona sekunttia myöhässä pallonsa kanssa ja kun vihdoin tajuaa sen heittää, niin heitto on ehkä lattein pallon lopsahdus koiran eteen mitä hetkeen aikaan nähty :D :D

Koitimme Riitan syynissä tehdä myös peruutellen näitä pallon heittoja. Vaikeaa tästä harjoituksesta tekee se, että usein koiran vauhti jää hitaaksi jolloin pysäytyksen napakkuus kärsii. Itselleni vaikeinta on asioiden oikea-aikaisuus (käsky, pallo) sekä arvioida kriteerien pysymistä, jos pysähdys on niillä rajoilla oliko se ok vai ei. Testattiin myös pallon jättämistä takapalkaksi, mutta koska tätä ei olla harjoiteltu, ei Tokomiehellä ollut pelisäännöt selvillä ja vapautti itse itsensä pallolle missä kohtaa siltä tuntui :D Aluksi jäi myös palloon kiinni jonkin verran. Tähän harjoitukseen Riitta ehdotti myös peruuttamisen ottamista stopin jälkeen, tätäkin koitettiin, mutta ohjaajan edessä peruutuksesta on niin kauan aikaa kun viimeksi tehty, että eihän Tokomies sellaisia muistanut :D

Tässä mennään sievästi peräkanaa ruutuun, kun jouduin itse demonstroimaan
miten Tokomiehen ruutuprobleemat ilmenee  :D
Aikamme harjoitusta tehdessä, saatiin myös Tokomiehen näytteet aiheesta eli jääminen etunauhalle notkumaan...
...tai vaihtoehtoisesti törpölle seisoskelemaan meno :D

Paljon saatiin siis vinkkejä miten pysäytyksiä työstää ja ajatuksia siitä, miten palloa hyödyntää työkaluna palkkauksessa eri tavoin, joista mahdollisesti hyötyä myös jatkossa ylemmissä luokissa. Tässä ollaan taas jännän äärellä vireasioiden parissa ja kuinka lelulle vapautus ja hallinta toimivat, mutta toisaalta kun Tokomies on myös Insinöörismies, hän on hyvin tarkka säännöistä kunhan ne ensin oppii :)

Kolmas koulutuskerta jatkettiin Riitan opissa ja tällä kertaa aiheeksi valikoitui eteenlähetys sekä noudon loppuosa. Eteenlähetystä on tehty nyt pitkään alustan kanssa ja usein enää vain yksi toisto, koska tekee hyvin ja Tokomies kyllästyy, jos osattua asiaa aletaan toistaa turhan päiten. Topi on vielä nähnyt kun alusta viedään ja alusta on ollut melko näkyvillä. Riitan kanssa katsottiin ensin miltä tämä näyttää ja sen jälkeen pohdittiin kuinka liikettä viedään eteenpäin. Vauhti ja linjan pito olivat hyvät ja myös säilyivät hyvinä, vaikka alusta laitettiin piiloon kentän reunassa olevan heinikon sekaan. Sen jälkeen koitettiin, että merkkasin suuntaa Topille "tehdään Topi eteen", jolloin katsoi eteen ja siitä siirryttiinkin tekemään luoksetulo, tämän jälkeen siirryttiin takaisin tekemään varsinainen eteenlähetys. Ja Tokomies teki työtä käskettyä ja yhtä hyvin löytyi "eteen", vaikka välissä tehtiin muuta. Joten näitä nyt jatkamme ja pikkuhiljaa tehdään myös alustalle menoja niin, ettei näe sen viemistä.

Ohjeita kuunnellessa aina ehtii vähän poseerata... 
...ja sit kun kaikki on ihan tosi selvää, niin tästä voikin sit nopeesti kipasta tuolla... :D

Noudon loppuosan pureskelu ongelmaa käytiin läpi ja tällä kertaa Topi näytti heti mistä kiikastaa eli hieno nouto siihen asti kunnes alkaa kapulan muljuttelu paria metriä ennen viereentuloa :D Sitten näytimme miten hienon palautuksen herra tekee, kun pallo on kädessä ja keskittyy siihen. Näin tehtynä nouto ja palautus ovat aivan superit, mutta kysymys kuului kuinkas tämä saataisiin pysymään tälläisenä? :D Muokattiin harjoitusta niin, että pallo siirtyi maahan. Tätä olin aikaisemmin koittanut, mutta se oli aiheuttanut hämmennystä lähtötilanteessa "en voi mennä hakemaan kun pallo on tuossa!" ja Tokomiehelle tuntui olevan epäselvää, saako tästä liikkua (sekoitti selvästi häiriötreeniin) :D Samaa oli nytkin aluksi, mutta jumitilasta päästiin eteenpäin ja homma toimi hyvin :) Palautukset olivat oikein hyviä, joista vapautus pallolle. Kävimme läpi erilaisia versiointeja tästä ja näillä eväin toivottavasti pikkuhiljaa saadaan viime metrien epävarmuus pois ja kapula pysymään rauhallisemmalla pidolla. Riitta teki hyvän havainnon, että pureskelu/muljuttelu alkaa juuri siinä kohtaa, kun pään asento alkaa kohota eli silloin kun alkaa valmistella vierelle tuloa. Tähän toivottavasti nämä harjoitukset myös tuovat muutosta, että nostaa päätä vasta myöhemmin.

Oikein ilahduttavaa oli kuulla, että eteenlähetyksen ja noudon pohjatyöt oli tehty hyvin. Muutoinkin koko koulutuskimara oli hyvin antoisa ja suurta iloa tuotti se, että vireasioista ei tarvinut huolehtia eikä miettiä niitä. Varsinkin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla mielentila oli ja pysyi hyvänä, vaikka harjoituksissa oli kiihdyttäviä elementtejä sekä jonkin verran odottelua keskustellessa kouluttajan kanssa. Odotellessa hieman alkoi ääntä syntyä, mutta vire pysyi kasassa siitä huolimatta. Keskimmäisellä kerralla ruutu ja stoppi treenissä hieman oli ylivirettä ja ilmeen vaihtumista, mutta ei överisti, joten sekin plussan puolella.

"Nii kävin, ku tartti tsekata yks tärkee juttu. Joks tää jatkuu?"
Tarkkana ku porkkana seuraavaan tehtävään,
odotellessa "voisin ottaa yhen namin" :D

Koulutusten antia on nyt koitettu hyödyntää ja talvikaudelle riittää näissäkin tekemistä :) Hallivuoroja on ollut jo muutama ja kuten arvasin, toisten koirien mukaan tulo kentälle vaikeuttaa vireasioita huomattavasti. Ensimmäinen kerta olikin aika floppi, eikä asiaa todellakaan auttanut ohjaajan väsymys, jolloin asioiden arviointi on varmasti terävimmillään :D Mutta positiivista oli, että alku oli kuitenkin hyvä, vaikka sitten liian haastavan harjoituksen kautta saatiinkin vire taas yli, mur tästä ohjaajalle! :D Plussaa myös, että lopuksi saatiin pakettia taas vähän kasaan muutamalla yksinkertaisella harjoituksella.

Seuraavaan hallikertaan valmistauduttiin sitten paremmin. Aloitettiin mielentilatreeni jo autosta tullessa, eli tehtiin tuttua treeniä parkkipaikalla. Ja kun siellä fiilis oli kohdallaan, siirryttiin sisälle, ja näin hienosti ei halliin sisälle olla varmaan koskaan päästy! :O :D Treenattiin paljon aluksi pelkkää olemista kentän ulkopuolella sekä kentälle yhdessä menoa, ja lopulta siirtymät kentälle olivatkin loistavia! Tämän jälkeen uskaltauduttiin kentälle tekemään muutama tunnari, ylempien kaukoja (lyhyeltä matkalta, takajalkoja muistuttamassa kauratyyny apuna) ja yksi eteenlähetys, nämä kaikki onnistuivat hienosti hyvässä vireessä :)


Hallikausi starttaa kunnolla käyntiin tällä viikolla ja näillä fiiliksillä jatketaan eteenpäin ja koitetaan pysyä ruodussa huolellisen treenien suunnittelun suhteen :D