keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Kohti Voittaja-luokkaa - osa 3

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä tutkailussa voittajan liikkeistä hyppynouto sekä luoksetulo pysäytyksellä, mistä on Tokomiehen kanssa lähdetty liikkeelle ja missä mennään nyt :) Jos kaukot on olleet teknisesti vaikein liike (kun ikuista tuskaa tuottavaa seuraamista ei lasketa :D), niin nämä kaksi ovat olleet Tokomiehen tokouralla ehkä haastavimmat merkille lähetyksen ohella, erityisesti luoksetulon stoppi :D

"Ai tässäkö jotain ongelmaa vai?" :D

Hyppynouto: Kaikki tässä liikkeessä alkaa metallikapulasta... Aikanaan kun metallikapulan Tokomiehelle esittelin, se oli ällö kapistus, jonka kyllä pystyi ottamaan suuhun jos sitä tarjottiin ja melkein pystyi nostamaan maasta. Mutta siis vain melkein tai hyvin hätäisesti. Tuolloin pehmustin kevyesti puruosaa, jotta saatiin nostoja tehtyä. Jossain kohtaa koko metalli jäi lopulta tauolle muiden opeteltavien juttujen tieltä, kunnes vuoden kuluttua kaivoin sen jälleen esiin. Ja kappas, metalli ei ollut enää kummempi juttu, sitä pystyi pitämään, kantamaan ja noutamaan, mutta vain hallissa, ei hiekalla :D Viime vuonna kevään korvalla palasimme hiekka ja metallikapula dilemman ääreen ja tuolloin treenien jälkeen olin varma, että tulemme suorittamaan voittaja-luokan halli olosuhteissa :D Ensimmäisen hiekalle heitetyn noudon Tokomies haki, mutta se oli selvä vahinko, jonka herra huomasi toisen heiton jälkeen. Ei kai nyt kukaan voi nostaa räkäistä metallikapulaa, jossa on hiekkaa! :D

Ja siinäpä sitten mietintämyssyn kanssa pohdin, että miten ihmeessä saan koiran nostamaan asian suuhunsa mitä se ei halua suuhunsa ottaa :O Lähestyin ensin asiaa vain toistamalla käskyä, koska Tokomies kuitenkin tiesi mitä siltä haluttiin, kun hallissa homma pelasi kuin junan vessa. Kovasti herra yritti noutokäskyä noudattaa, mutta lopputulos oli kapulan edessä seisomista, kapulan tökkimistä ja ohjaajan ja kapulan välillä juoksentelua "emmä pysty, en millään kykene!". Siirryimme sitten ihan pelkkään noston harjoitteluun naksutellen, aloittaen kapulan katsomisesta ja kuonolla koskettamisesta, päätyen siihen että kapula napattiin nopeasti suuhun ja yhtä nopeasti räkäistiin maahan. Tästä ei edetty eteen eikä taaksepäin, eli sitten ei muuta kuin naksu hyllylle ja miettimään, mitä Tokomies haluaisi niin kovasti, että palkka olisi oikeassa suhteessa tehtävän ällötyskertoimen kanssa. No pallopa tietenkin on se, mitä Tokomies arvostaa, tietysti höystettynä kunnon vetoleikillä. No sitten ei muuta kuin pallo esiin ja kunnon virittelyt "mulla onkin tämmönen" ja näin saatiin aikaan lopulta ihan hakemiseksi laskettavia nostoja, mutta tunsin että pitkä ja tuskainen taival olisi edessä ja hiekkakentät peittyisivät jälleen lumeen, ennenkuin tämä olisi valmis kuvio :D

No eteen tullut treenitauko kesän ja syksyn ajan jättikin metallin lopulta hautumaan ja lumet tuli ja peitti hiekkakentät. Talven treenasimme hyppynoutoa hallissa ensin ilman metallia ja myöhemmin metallin kanssa. Tavallisen kapulan kanssa harjoiteltiin hypyn suorittamista molempiin suuntiin sekä vinoja heittoja. Hauskaa tässä liikkeessä oli se, että huomasin, että meillä ei ollut hyppyyn minkäänlaista käskyä, kun alemmissa luokissa kutsutaan hypyn yli, mutta voittajassa hypylle koira tarviikin lähettää. Joten ihan ensimmäinen asia oli opettaa hypylle irtoaminen :D Hyppynoudosta tulikin Topille uusi lemppariliike ja on hyvin tärkeänä sitä suorittaessaan. Vasemmalle puolelle vinoon heitetty kapula on oletetusti vaikein, koska viereltä perusasennosta on helposti suora linja tehdä tasamaa nouto.

Kevään eka ulkotreeni ja jo pisti hieman hymyilyttämään Tokomiestäkin,
vaikka lunta vielä olikin paikoin, mutta tarkeni jo ilman takkia :D

Nyt kesällä olimme jälleen hiekka haasteen edessä, kun ulkokauden kokeet häämöttävät horisontissa. Keväällä taas perinteisen vuoden tauon jälkeen jännityksellä lähdin koittamaan miten yhtälö hyppy+metalli+hiekka+Tokomies toimii ja ette arvaa, että oli leuassa loksahtamisen jälkeen keräilemistä, kun Tokomies suoritti tyylipuhtaan hyppynoudon metallin kanssa hiekalla! :O :D Tämän jälkeen ulkotreeneissä on tehty aina vain se yksi ja ainut toisto per treeni, koska se on se mikä riittää :D Onhan tuo Tokomies aika epeli, kun hälle voi jättää asiat vuodeksi hautumaan ja sitten vaan esittelee asiat uudelleen,  niin jo toimii! :D No joo, tässä hypyn tuoma into varmaan on se kannatteleva voima, että hiekan tuoma ällökertoin on unohtunut :D

Luoksetulon pysäytys: Tätä liikettä ollaan treenattu ehkä kaikilla tyyleillä mihin on törmätty, poislukien pysähdykseen liitettyä  peruuttamista ei olla koitettu :D Namien viskely edestakaisin juoksuttaen ei toiminut, koska siinä oli ohjaalle liikaa liikkuvia osia ja Tokomies hukkasi aina namit, jolloin liike aina tyssäsi namien etsinnän ajaksi... Pallon heitto toimi siihen asti, kun pallo oli mukana pysäytyksessä. Samoin nami pysäytyksestä heittämällä taakse toimi kohtuullisesti, mutta pallossa ja namissa ongelmaksi koitui se tosiasia, että niiden kanssa Tokomiehelle ei jäänyt juuri minkäänlaista mielikuvaa omasta liikesuorituksestaan, koska herra kelasi intopiukeana vain palloa/namia. Kun nämä poistettiin, käsky+käsimerkki yhdessä toimivat epävarmasti ja jos oli vain käsky TAI käsimerkki, ei Tokomiehellä ollut minkäänlaista aikomustakaan pysähtyä eli ei kuunnellut eikä katsonut tippaakaan ohjausta :D

Tämän dilemman kanssa taas mietintämyssyä oli vedettävä korviin asti; miten saada Tokomies ymmärtämään haluttu asia eli napakka pysähtyminen pelkällä käskyllä tai käsimerkillä. Aikani pohdittua mietin, että olisiko taikasanat vireen nosto ja siihen liitettynä takapalkka. Vireen nosto Tokomiehellä kuulostaa ehkä erikoiselta, kun virettä on useimmiten muille jakaa eli vähempikin riittäisi :D Mutta totesin, että luoksetulon suhteen sitä oli hieman varaa nostaa, jotta oikea mielentila napakkaan stoppiin löytyisi. Takapalkkaa oltiin jo erillisenä lelulle vapautus treeninä harjoiteltu, kun aikaisemmin Korrien koulutuksessa Riitan kanssa sitä oltiin sivuttu, mutta tuolloin Topi ei ymmärtänyt vielä takapalkan sääntöjä. Ongelman ydin alkoi aukenemaan, kun pohdin mitä Topi todella arvostaa ja haluaa palkaksi, mikä motivoisi kuuntelemaan pelkkää käskyä. Päätin kokeilla stoppeihin palkaksi aivan eri lelua (jolla ei ole leikkinyt aikoihin ja jonka saisi vain stoppeja tehdessä) ja innostin Tokomiestä tavoittelemaan tätä erilaista lelua. Ajatuksena oli luoda "erikoispalkka" (kuten ruudussa oli aikanaan erikoisherkku :D), joka tuo jännitettä tehtävään. Lelun kanssa riekutuksesta pyysin Tokomiehen maahan ja siitä vippasin pallon taakse maahan odottamaan, sopivan matkan päästä kutsu, käskyllä stop ja vapautus lelulle. JA SE TOIMI! Riekuttamalla virettä tappiinsa sain asenteen liikkeeseen oikeaksi sekä Tokomiehen logiikalla nyt oli _tarpeellista_kuunnella_ pelkkä käskykin, koska muuten super coolille lelulle ei pääsekään!

"Kuinka niin korvat ovat katoavaa mallia?" :D

Tämän jälkeen luoksari on toiminut kivasti, Oilin syynissä saimme ideoita häivyttää palloa ja ehdimmekin hyvin hallikaudella sitä treenata. Kevään edetessä ongelmaksi alkoi muodostua matka, eli lyhyillä tutuilla treeni etäisyyksillä stopit olivat hyviä, mutta matkaa pidentäessä huonontuivat tai juoksi jopa lävitse. Eli kun etäisyys ohjaajaan kasvoi, kuuntelu huononi, eikä asiaa tietenkään auttanut, että myös Tokomiehen vauhti koveni matkan pidetessä, jolloin jo teknisesti pysähtyminen on vaikeampaa. Onneksemme treenikaveriltamme Kiiralta saimme vinkin yhdenlaiseen pysäytys-kuuntelutreeniin ja apuja sen toteuttamiseen. Harjoitusta tehdessä näkyi selkeästi miten etäisyys vaikutti korviin, tietyn matkan päästä Tokomiehen kuulolaite ei enää ollut päällä. Lopulta toistojen kautta sain lelulle juoksevan Tokomiehen pysähtymään käskyllä, ja käsky toimi niin lelulle lähetettynä kuin lelun ja koiran välissä seisten. Olin aikaisemmin kuullut lelulle pysäytystreenistä ja ajatellut, että Topi ei tule koskaan pysähtymään, kun lelusta ja sinne täysillä juoksemisesta on kyse, mutta niin vaan Insinöörismiehen mielellä varustettu Tokomies muutaman toiston jälkeen pysähtyi! :) <3

Tätä treeniä tehtiin joitakin kertoja ja se auttoi Tokomiestä sisäistämään kuuntelun tärkeyden vaikka olisi miten vauhtia ja intoa. Kokeiden lähestyessä pallo on häivytetty pois ja treenattu kokeenomaisesti palkkapurkilla. Pitkällä matkalla vielä paikoin on selvästi vaikutuksensa vireellä onko korvat auki ja malttaako keskittyä kuuntelemaan. En tiedä oliko lopulta hyvä käyttää samaa luoksetulo käskyä kuin suorassa luoksetulossa :D Liikkeen treenaamista aloittaessamme mietin toista käskyä, mutta en vaihtanut lopulta sanaa, koska en halunnut, että alkaisi ennakoimaan pysähdystä, kun tietäisi että tämä on se jossa pysäytys tulee. Noh, nyt ei todellakaan ennakoi... :D Videolla keväistä treeniä, vielä melko lyhyellä matkalla tehtynä.


EVL:ää silmällä pitäen on talven aikana työstetty eteenlähetystä ja siinä pysäytystä, ja yllättäen siinä on ollut sama kuulolaitteen toiminnan ongelma kuin luoksetulon stopissakin :P Tätä katsottiin Joannan seminaarissa maaliskuulla ja hyviä huomioita saatiin ja vinkit miten lähteä kuuntelua harjoittamaan. Oilin kurssilla katsoimme myös eteenlähetykseen liitettynä ruutuun lähetystä ja itselleni tuli yllätyksenä, miten voimakas alusta takana onkaan, Tokomies nimittäin ensin valitsi mieluummin sen kuin ruudun! :O Pientä helpotusta haettiin ohjaajan sijoittumisella ja ruutu alkoi löytyä. Erillisenä treeninä olemme myös harjoitelleet suuntien korjausta Korrien koulutuksesta saamilla Riitan vinkeillä, tätä pitäisi jossakin koulutuksessa katsoa eteenpäin, nyt Tokomies osaa lähteä keskiviivalta vasemmalle tai oikealle kohti pieniä targetteja. Tämä on Topista kiva harjoitus, mutta sivusuuntaista etenemistä vaikea joskus hahmottaa ja välillä lähteekin tulemaan kohti. Joten korjauskäskyjen siirtäminen eteenlähetyksen ympyrään on varmasti oma hommansa :D Eteenlähetys ruutuineen jätettiin tauolle keväällä voittajan koekuntoon kasailun kiihtyessä ja kaivellaan se taas työnalle myöhemmin :)

Pienensin eteenlähetyksen kosketusalustaa ajatellen, että pienet lätkät eivät näkyisi
niin selkeästi... Muuten hyvä, mutta Tokomiehen logiikalla ympyrän merkkausteipit
on sama asia kuin tuommoinen pikkuruinen alusta, joten ei,
pikkualustat eivät päässeet jatkoon :D

Oilin kurssilla keväällä katsottiin myös kiertohyppynoutoa miten lähteä sitä kasaamaan. Oli jännittävää ja hieman jollainlailla haikeaakin käydä läpi viimeistä tokoliikettä, jossa olisi jotain uutta mitä ei olla vielä tehty. Hassua onkin ajatella, että jos ja kun tämä hässäkkä-liike on jonain päivänä kasassa, tuolloin Tokomies hanskaa jollakin tasolla kaikki tämän hetkiset tokoliikkeet :O :D Työtä ja tehtävää kyllä riittää edelleen muissakin liikkeissä, innolla ja mielenkiinnolla odotan että pääsemme kiertohyppynoutoon pureutumaan treenissä enemmän, opit jätettiin hautumaan syksyyn :)

Tässä siis viimeinen osa koosteesta millainen on ollut Tokomiehen matka kohti voittaja-luokkaa, paljon on hommia tehty, viilattu ja veivattu enemmän ja vähemmän :D Yhtenä yksityiskohtana mainittakoon vielä kyynärätreeni, joka on huomioitu joka maahanmenoa vaativassa liikkeessä eteen tipautetulla namilla. Tämä on auttanut maahanmenoja napakimmiksi kyynärien suhteen, nähtäväksi jää kantaako se kokeessa myös tähän perin staffimaiseen tapaan tehdä mitä erikoisempia maahanmenoja kyynärät ilmassa :D


Kesän alku on mennyt tiiviisti liikkeiden viimeistelyyn ja kokeenomaisen treenin tuomiseen ohjelmistoon, kokonaisuuksia on ollut jännittävää koota vihdoin kasaan ja nähdä miltä Tokomiehen ylempien luokkien liikkeet näyttää ja tuntuu. Ilahduttavaa on myös ollut huomata, miten kokeenomainen tekeminen ja rutiinit ovat Tokomiehen muistissa, vaikka edellisestä koekäynnistä onkin jo  yli vuosi aikaa :) Nyt kesä on hyvää vauhtia meneillään ja koeilmoja on jo laiteltu menemään, jännitys alkaa siis tiivistyä, hui! :D