Kadonnut villisika ja muita treenejä

Huh, pari viikkoa pyörähtänyt tuosta vain, kovasti on treenattu kaikenlaista Tokomiehen kanssa ja käyty koulutuksissa saaden hyviä huomioita/vinkkejä jälleen. Parisen viikkoa sitten saatiin vielä nautiskella hellekeleistä, jolloin yhtenä kauniina iltapäivänä oli jälleen hyvä rako perinteisille kesäposeerauskuville, kun valo oli suotuisa pienten poutapilvien ansiosta. Yhteiskuvia ei tällä kertaa otettu, sillä viime kesän 700 kuvan projekti oli niin tuskaisaa :D Eri päivinä, eri valoissa, eri taustoilla ei vaan kokonaan musta ja valkopäinen koira meinaa stemmata sitten mitenkään yhteen valotuksineen ym. Tai jos tekninen puoli oli kunnossa, niin sitten oli yllättäen jotain muuta vinksallaan kuvauskohteissa... Mutta ehkä inspiraation iskiessä yhteiskuvaakin voisi jälleen harkita. Tässä tämän kesän poseeraukset ala Topi ja Alli :)

Poseerauksen lomassa ehtii myös nauttia auringonsäteistä <3

Hellepäivinä tehtiin muutamat täsmä treenit, jolloin keskityttiin lähinnä seuraamiseen. Ja tässä olikin parina päivänä aivan mahtavan hyvä meininki, teimme pitkähköjä seuraamisia joissa ei tarvinut _kertaakaan_ huomauttaa mistään eli paikka pysyi ja Topi oli suora :) Oli lähes maaginen fiilis, kun koira kulkee vaan vierellä sujuvasti ja saatiin myös hyvä hidas ja juoksuosuuskin tehtyä, joka oli jo ihan outoa suorastaan, sillä viimeistään juoksussa odotin pakan leviävän. Hellepäivinä keskityttiin myös kapulan pitoihin, tässä Topilla on selvästi myös jonkinlainen testaamisvaihe menossa, ei niin jaksaisi keskittyä (koska hän mielestään osaa tämän jo _niin_hyvin_ :D ). Mutta tämänkin kanssa sitten aikamme keskusteltiin, niin Tokomiehen mieli muuttui ja pidot olivat siistejä niin paikallaan kuin liikkeessä.

Hellepäivien lopussa käytiin viilentymässä hallilla Oilin syynissä. Taas jouduttiin tulemaan treeneihin tukka putkella, mutta ehdin tiivistetysti tekemään ”valmistautumiskaavan” eli käytiin pikaisesti kävelemässä, sitten sisälle jossa odotin että Topi rauhoittuu, sen jälkeen tehtiin muutamat temput + leikkiä ja siitä sitten istumis ja odottamistreeniä ennen kehään menoa. Tässä on tapahtunut jo näin lyhyessä ajassa ja melko pienellä treenimäärällä selkeä muutos; Topi rauhoittui melko pian halliin tultua eikä juurikaan pitänyt mitään ”mä haluuuuun jo tehä” kitinää. Istuminen ja odottaminen sekä makuulla ”käy siihen” odottelu ovat olleet treenilistalla muutoinkin tässä parin viikon aikana, ja näyttäisi niiden tarkoitus auenneen Tokomiehelle hyvin. Samalla on tullut harjoiteltua ohi mennen myös ”piiloon menoa” eli hyvä alku ylempiä luokkia ajatellen, mukavasti odottaa kuin tatti vaikka käyn jossain ja olen hetken pois.

Oilille esiteltiin seuraamista ja tietenkään se ei taas ollut sellaista kuin Tokomies oli väläytellyt juuri muutama päivä aikaisemmin. Positiivista kuitenkin, että virittyneessäkin mielentilassa kuitenkin seuraaminen on selvästi parempaa kuin ennen, edistäminen on lieventynyt ja loppua kohden löytyi jo hyviä pätkiä. Hitaaseen kävelyyn totesimme meikäläisen askelluksen olevan hankala Topille, joten nyt yritän ottaa hieman lyhyempiä askelia ja tämä on tuntunut toimivan :) Tehtiin myös ohjattu nouto molempiin suuntiin ja nou problemos Toppiselle lähteä oikeille kapuloille.

Loppu ajan kävimme läpi SM-kisoihin valmistautumista, nyt tärkeää on treenata paljon tavallista enemmän ja erityisesti häiriötreenejä, kerran viikossa olisi tarkoitus vetäistä kokeenomainen treeni ja sitten viimeinen viikko otetaan kevyemmin. Häiriötreenissä erityisesti Topille toisen koiran kanssa yhteissuorittamista, etenkin ettei reagoi toisten lentäviin kapuloihin. Toisten kanssa ollaan kyllä treenattu ja muistelisin kapulahommiakin olleen, mutta tätä olisi nyt hyvä ajaa sisään vielä lisää ja häiriöisemmässä paikassakin, ettei vierekkäiset kehät tule ”yllätyksenä” Topille. Lisäksi puutun vielä selkeämmin, että maassa oleviin kapuloihin ym. EI SAA koskea ilman lupaa, koska vaikka olen siitä huomauttanut, niin tietyssä innostuksen tilassa Tokomies saattaa lähteä tsekkaamaan kapulan ja nostaakin sen jos ehtii...

Oilin ohjeita noudattaen on nyt yritetty treenitahtia tiivistää ja keskittyä tärkeisiin osasiin. Ajanpuutteen vuoksi ei aina kerkeä lähtemään jonnekin kauemmas treenaamaan, joten pihatreenit ovat saaneet kelvata :P Häiriönä olen viljellyt erilaisia tötteröitä, ruutunauhan, lelut ja kapulat pitkin pihaa (siinä taas naapureilla ihmeteltävää...) ja ollaan tehty treeni niiden keskellä. Hienosti Topi on jättänyt tavarat huomiotta, muutaman kerran aluksi vilkuili, mutta kun huomautin, että pitäisi keskittyä, niin jätti sikseen. Seuraavaksi täytyy lähteä jonnekin tekemään sama niin, että etukäteen levittelen tavarat, ettei näe niiden esille laittoa ja ne tulevat näkyviin ”uusina”.

Pihatreeneissä on ollut hyvää seuraamista, muutamien huomauttamisien kanssa korjannut tosi hyvin. Muistelimme myös kapulanpitoja jälleen sekä tehtiin tunnaria ekaa kertaa Markon koulutuksen jälkeen, jossa ei silloin omaa löytänyt kunnolla. Tunnaria tehtiin kahtena peräkkäisenä päivänä tyylillä ensin vain oma piiloon, joka löytyikin ihan helposti :O Eli uskoisin punkkipannan voimakkaan hajun + tuulen suunnan vaikuttaneen, kun ei silloin koulutuksessa löytänyt kapulaa kovasta etsimisestä huolimatta. Teimme myös vieraiden kapuloiden yli juoksua, joka ideana tarttui mukaan Pekka Korrin koulutuksesta ja tämä tuntui aika näppärältä tyyliltä. Hyvin löytyi oma myös muiden yli juosten, toisena päivänä ekalla toistolla yli juostua vilkaisi riviä mutta salamana hokasi, että nämä oli näitä muita vaan ja jatkoi etsimään omaa ok :)

Pihatreeneissä ollaan tehty myös paikallamakuuta, jossa on hyviä häiriötä saatu märästä nurtsista sekä kertaalleen Topin teki mieli maistaa nurmikkoa, josta pääsin muistuttamaan, että sepä ei olekaan sallittua. Vaikeimman häiriön toi yhtenä päivänä hyönteiset, jotka piiritti Tokomiestä ja Topinhan teki vimmatusti mieli napata moiset ötökät parempiin suihin, mutta niin vaan pysyi paikallaan kun muistuttelin! Tietysti tätä ei tehty pitkästi, vaan vapautin herran pian pois hyönteispiinasta, mutta hyvin tuli testattua sekin, että unohtuuko miten herkästi makuu kun joku alkaa surrata pään ympärillä. Eli malttia löytyy, mutta tietysti se on aina arpapeliä miten ärsyttävä hyönteinen kokeessa kohdalle sattuu... :D On tehty myös kylmänkelin paikallaoloa kovassa tuulessa (lyhyitä pätkiä), jossa pysyi ihan liikuttavan hyvin vaikka meinasi hieman palella ja ihan tärisytti moinen tuuli, mutta periksi ei Tokomies antanut <3

Tottahan mummelikin on humputellut lelun kanssa :)

Jos seuraamisprojekti on edes jotenkin tuottanut edistymistä, niin kaukokäskyissä ollaan menty taaksepäin :/ Tokomies päätti kesän kunniaksi sössiä koko liikkeen, kun keksi että hei tästä voi ihan näin vaan hilppasta ylös! Alokkaan pari vaihtoa vielä saattaa mennä ilman, että väliin kommentoin vaihtojen olevan ok, mutta jos vaihtoja enemmän ilman ”kuittausta” että olipa hyvä, niin herra lähtee tulemaan luokse... En tiedä johtuuko tämä jonkinlaisesta epävarmuudesta siitä, että kun sitä kehua ei tulekaan vai ihan vaan ”pidä tunkkis” tyylisestä kaukojen dissaamisesta, koska kuten tiedätte Tokomies osaa ne jo mielestänsä vallan erinomaisesti, joten miksi niitä hinkkaamaan :D :D Ja kuitenkin sitten, kun herra on palautettu niille sijoilleen, että tästä tehtävästä ei liueta, niin on tehnyt hyvin :D Sen verran huomasin taas, kun meikäläisen ääni ja käsi välillä menee epäsynkkaan, että ei kuuntele ääntä vaan katsoo merkkiä, niin en tiedä aiheutanko itsekin jotain epäselvyyttä tehtävään :O :D

Onneksi sattui Vuorenmaan Markon koulutus jälleen viime viikolle, jossa tätä kauko-asiaa päästiin ihmettelemään. Aloitettiin koulutus alokkaan kokeenomaisella setillä, joka meni ihan jees muutoin, mutta ohjaaja sössi heti kärkeen lähtemällä liikkeelle ”liike alkaa” sanonnan jälkeen, josko sitä malttaisi odottaa sen ”liikkeelle mars” sieltä myös... :P Seuraaminen oli aika huonoa ja kaukoissa otti häiriötä takana olevasta liikkurista sekä ”yleisöstä” ja teki tuon ylös nousemis -tempauksen. Tehtiin kaukot uusiksi ja sitten teki taas ok. Eli kaukoissa takana olevan häiriön harjoittelu on nyt yksi iso osanen, liikkureitakin ollut monesti siellä, mutta silti huomio meinaa usein karata sinne taakse vilkuilun muodossa. Markolta saatiin myös hyvät neuvot asentojen vakauden vahvistamiseen sekä motivaation nostoon kaukoissa sekä huomion kiinnittämiseen käskyyn eikä käsimerkkiin. Teimme asennonvaihtoja lelun kanssa ja treeni oli niin tehokas, että seuraavana päivänä tehtiin hallilla samaa treeniä, niin huh mitkä avoimen kaukot Tokomies esitti pelkällä käskyllä n. 5-7 metrin päästä! :O Sellainen draivi ja keskittyminen että! :O Toivotaan että tällä saadaan homma taas kuosiinsa :)

Hallilla treenailtiin myös ruudun paikka treeniä ja paikka alkaa löytyä eri suunnista, olen edelleen tosi yllättynyt miten kivasti Topi hoksasi mihin kuuluu mennä, missä se kuuluisa ruudun paikka on. Tässä treenistä videota, joka valitettavasti on hieman surkea laatuinen, koska kamera halusi jostain syystä ottaa kattojen valoista häiriötä tarkennukseen :O :D

Otettiin myös videota jäävistä liikkeistä (maa, istu, seiso), halusin nähdä miltä ne näyttävät tällä hetkellä ja kuinka Tokomies tällä kertaa suoriutuu niiden erottelusta peräkkäin tehtynä. Ja hyvinhän tuo sujui, ei ollut arpomista eikä ihmettelyä ja kerta käskystä suoritti jokaisen liikkeen oikein. Jos nyt jotain nipottaa, niin seisomisessa pieni etujalkojen siirto tekee pysähtymisestä ei-niin-skarpin, mutta muuten ihan ok :)

Loppukevennyksenä kerrottakoon vielä, että pariin viikkoon sisältyi myös häiriötreeni puistossa, jossa itse treenissä ei ollut moitittavaa, koira ja ohjaaja keskittyivät varsin hyvin... Oikeastaan liian hyvin, etten heti ymmärtänyt, että meille vihelletään ja koitetaan saada meikäläisen huomio itseensä :P Noh, kun tämän hokasin, minulle infottiin kentän läpi huudellen, että olen keskellä frisbeegolfrataa :P Missään en ollut mitään kylttiä aiheesta nähnyt, mutta nyt tiedän ja koko puistolle se selvisi myös, kun kukaan hepuista ei malttanut tulla sanomaan aiheesta vaan tosiaan päättivät viheltää, heilutella käsiä ja huudella asiansa :D Mutta saatiin hyvä häiriötreeni tästäkin noloilusta :D Harmillisesti villisika-targetti tippui jonnekin nurmikolle ja sattuneesta syystä en voinut sitä enää mennä etsimäänkään, se olis ollut hepuille ehkä jo liikaa ”anteeksi mutta mun tarvii vielä etsiä mun villisika täältä” :D Nyt meillä on uusi target, mutta vaikuttaisi, ettei se ole yhtä ”tärkeä”, joten täytyy ottaa sen kanssa myös ihan alusta asti kosketustreeniä ensin.

Nyt on ilmottautuminen SM:iin joukkuekisaan alokkaaseen laitettu, hui hirvitys, tuntuu että viikot hujahtaa silmissä ja kohta se on käsillä :O Toisaalta taas tosi kiinnostavaa ja hauskaa, yhtään en tiedä miten Tokomies suhtautuu moiseen karkeloon, on vielä näpsäkästi meidän ensimmäinen ulkokoe :P Se voi mennä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti :D