Hengitystä pidätellen poseerausta... |
Keväällä oli siis käsillä kauan ja hartaasti odotettu siirtyminen ylempien luokkien liikkeiden pariin ja mietintämyssy syvällä päässä tein treenisuunnitelman, jonka mukaan treenasimme liikkeitä ja niiden osasia. Tokomiehen edistyminen oli hyvässä vauhdissa ja jo muutamien viikkojen päästä suunnitelmat hioutuivat uudelleen, kun pääsimme tarkastelemaan liikkeiden osa-alueita mitkä jo toimivat ja missä vielä on viilattavaa. Oli ilahduttavaa huomata kuinka paljon Topi lopulta osasikin jo valmiiksi, joten ajatus loppuvuoden kokeista vaikutti ihan hyvältä tavoitteelta. Kunnes yksien treenien jälkeen autosta tuli kolmijalkainen koira! :O
Ontuminen meni onneksi hetkessä ohitse, mutta fyssarikäynneistä huolimatta palasi pari kertaa uudelleen, tällöinkin yhtä nopeasti ohimenevänä. Myös selkä vaikutti olevan jumissa aiheuttaen pientä oireilua fysioterapiasta huolimatta. Päätin tutkituttaa selän magneetissa ja kuvista paljastuikin lievä välilevynpullistuma lantion seudulla sekä keskiselässä oli nähtävillä muutama pieni muutos. Tulos oli sillä hetkellä järkytys, joskin lopulta ehkä kummallisempaa olisi ollut, jos mitään ei olisi löytynyt Topin alias Härdellimiehen elämäntyylin tuntien. Mitään selkeää tapahtumaa niistä ziljoonista herran kohelluksista ei voi sanoa, jossa pullistuma olisi tullut, joten ei tietoa koska se selkään on ilmestynyt. Selkä nähtävästi ärtyi jostakin ja alkoi oireilla, ja myöhemmin fysioterapiassa selvisi, että ontuminenkin johtui selästä, koska Tokomies oli liikkunut jalka virheasennossa varoessaan selkää.
Ööö, totanoinniin, kenen tästä pallosta piti vetää? |
Magneetissa käynnin ja ortopedillä vierailun jälkeen alkoi pitkä kuukausien kuntoutus, joka eteni levon ja rauhallisen oleilun kautta pikkuhiljaa normaaliin liikuntaan palaillen, kipulääkitys sekä fysioterapia kotijumppailuineen tukena. Jos jotain positiivista, menneen kesän pitkistä helteistä oli se hyöty, että Härdellimiehen pitäminen levossa oli helpompaa :D Lopulta lääkitys saatiin purettua pois ja normaalilla liikunnalla selkä pysyi kunnossa. Ja kun normaali arki ei selkää rasittanut, pikkuhiljaa saimme luvan aloittaa rauhalliset treenailut vähitellen vauhtiliikkeitä mukaan ottaen. Ja näin on edetty parin kuukauden ajan ja nyt jo normaalisti treenaillen, selän pysyessä kunnossa suureksi iloksi ja helpotukseksi! :) Näiden pitkien kuukausien aikana on tullut myös selväksi, että Härdellimiehen pitäminen pumpulissa ei onnistu vaikka kuinka yrittäisi, joten kaikenlaisia mielenkiintoisia äksidenttejä kuntoutuksenkin aikana sattui ja tapahtui, mutta niin vain onneksemme selkä ei niistä ottanut itseensä ja kuntoutuminen sujui hyvin.
- paikallaolo: paikallaan pysyminen sujuu ok ohjaaja piilossa, mutta ääntä kuuluu rivissä, yksin ollessaan hiljaa
- seuraaminen: perusylläpitoa ja paikan muistuttelua, pitempi suora peruutus ok
- tunnari: osaa kokonaisena liikkeenä, mutta häiriöstä jne. riippuen vielä ajoittain hieman haparoivaa. Tuo kyllä aina oman, mutta joskus varmistelee useammalla haistelulla. Palautus joskus mälväten niin että rutina kuuluu ja luovuttaessa saattaa tiputtaa.
- ruutu: kävelyineen ok, vierelle tullessa seuruussa edistää
- L & Z: ok, asennoista seuraamiseen lähdön ennakointia, seuraamisessa edistää, etenkin aloituksessa liikkeelle lähtiessä
- kaukot: kaikki vaihdot sujuu pitkällä matkalla, jonkin verran saattaa olla vino sekä seiso-istu vaihdossa hypähtää taaksepäin. Vielä on käytetty namialustoja molemmilla sivuilla, alustat on tuoneet hyvää keskittymistä ja kivaa asennetta tehtävään.
- luoksetulon pysäytys: takapalkkana lelu, pysähtyy käskyllä (keväällä saatiin sisäänajettua takapalkan käyttö sekä ymmärrys, että pelkkää käskyä pitäisi kuunnella :D)
- metallihyppynouto: metallikapula hallissa ok, hiekalla ei :D Vinot heitot ok, vaatii muistuttelua/ylläpitoa lähteä hakuun hypyn kautta (erityisesti vino vasen) ja palata samaa reittiä
- ohjattu: muutoin ok, vaatii liikkuroituna alussa (kapuloiden viennin aikana) mielentilan pitoa rauhallisena sekä seuraamisosuuden vahvistusta, ettei edistä ja kontakti säilyy eikä vilkuile kapuloita
Pitkän ja hikisen puoleisen kesän jälkeen on iloittu suuresti tokokentille paluusta ja yhdessä tekemisestä. Treenit pidetään kevyinä ja tähän auttaa hyvin se, että Tokomies hanskaa jo ylemmät kuviot melko hyvin, jolloin asioita ei tarvitse vääntää alusta asti vaan voimme hyvin treenata vähemmällä toistomäärällä. Treenien hyvä suunnittelu korostuu entisestään sekä tietysti huolellinen alkulämmittely sekä jäähdyttely. Lisäksi myös hyvä lihaskunto ja säännöllinen huolto on tärkeää. Tokon lisäksi olemme myös pikkuhiljaa tutustuneet rally-tokon kuvioihin, joten sitä kautta saadaan myös monipuolisuutta treeneihin ja kehonhallintaan. Näillä eväin suunnataan Tokomiehen kanssa taas eteenpäin, ilolla ja innolla tokoillen :) <3