Mäkäräisiä, turistikuvia ja vasemmalle käätymisen vaikeus

Kuten otsikosta kuuluu, jälleen on pariin viikkoon taas mahtunut yhtä ja toista. Edellisten kuulumisten jälkeen pidettiin muutama huilipäivä ja sitten taas polkaistiin treenit käyntiin.

Aloiteltiin uskaltautumalla puistoon, jossa viimeksi eksyimme frisbeegolfradalle, mutta tällä kertaa suosiolla jäimme kauemmas hiekkakentälle. Nyt ei ihmisiä ollut liikkeellä yhtä paljon, mutta lähistön skeittipuistosta tuli hyvää äänihäiriötä ja teimme mm. kaukot selin skeitteihin päin. Koska kaukot oli pallomotivaatiolla alkaneet toimia todella hyvin, päätin aloittaa samantien pallon häivyttämisen näkyvistä. Tästä Topi tietenkin herpaantui ja päätti nousta tarkistamaan, että eikö palloa olekaan/tulekaan kun sitä ei näy, mutta kun esitin kauhistunutta miten hirveän mokan Tokomies oli tehnyt ( :D)  ja palautin paikalleen takaisin, niin sen jälkeen kaukot ovat toimineet moitteetta myös pallo piilossa, jes!

Seuraavana päivänä oli jälleen valmennusryhmän Oilin treenit ja nämä menivätkin sitten teemalla ”p*ska treeni, mutta tulihan tehtyä”. Tarkoituksena oli tehdä kokeenomainen setti niin, että samaan aikaan on muita koiria kentällä sekä jos aikaa jää, katsella seuraamista ym. Muuten hyvä plääni, mutta kentän vallannut mäkäräisten ryhmittymä esti kaiken järjellisen tekemisen, koiraa ei voinut pitää hetkeäkään paikallaan, joten kokeenomaisesti ei voitu tehdä pitoja ja kaukoja. Eikä oikein muustakaan tekemisestä voinut sanoa juuta eikä jaata, yritin vain pyyhkiä hulluja mäkäräisiä pois Topin naamasta :O  Myös herran nivuset saivat osumaa huomattavasti, koska ensin en tajunnut niiden pyrkivän laumana myös jalkoväliin kohti sukukalleuksia, keskityin vain pään alueen huiteluun :/

Toisella puoliskolla yritettiin tehdä seuraamista ja ohjattua noutoa, että pysyttäisiin koko ajan liikkeessä ja hyönteisiä karussa. Mäkäräisten häiriköinti oli kuitenkin niin kammottavaa, että Topi ei pystynyt enää keskittymään yhtään ja ohjattunoutokin meni ihan pipariksi. Helpotettiin tekemistä ihan reilusti ja saatiin molemmille suunnille hyvä kapulan haku ja siitä äkkiä autolle ötököitä karkuun. Oli aivan hirvittävää ja jäi kyllä joku ällökammo mäkäräisiä kohtaan, koska itsekin sain puremia jotka kutisivat järkyttävästi monta päivää. Positiivista ja samalla huvittavaa tässä muuten penkin alle menneessä treenissä oli se, että Topi ei välittänyt häiriönä olleista toisista koirista mitään, mikä oli treenin päätavoite :D Tässä Tokomiehen nassusta kuva treenin jälkeen, kun herra hieman hankasi naamaansa...

Koska huono ohjattu nouto jäi vaivaamaan, heti seuraavana päivänä käytiin tekemässä uusiksi lähikentällä ja se sujui hyvin kuten ennenkin. Sain siis huokaista helpotuksesta, että itse liikkeessä ei ollut syntynyt mitään ongelmaa, vaan edellispäivän epäonnistuminen johtui ötököistä. Samalla kertaa veivasimme myös seuraamista muutaman pitkän pätkän, joka oli kohtalaista sisältäen hidasta ja juoksu osuutta. Tässä treenissä aloin kiinnittää huomiota myös siihen hetkeen, kuinka juoksusta tiputetaan tempo taas normaaliin kävelyyn. Koska nyt olen palkannut paljon itse juoksupätkää suoraan vauhdista, kun juoksu on ollut vaikeaa liian innostumisen vuoksi ja alkaa nyt toimia ilman kauheaa keulimista :) Ilahduttavasti Topi piti seuruun kasassa myös juoksun jälkeen, hyvä!

Seuraavana päivänä katsoimme seuraamista Oilin kanssa ja vaikka seuraaminen on parantunut huomattavasti, ei Topi halua sitä Oilille näyttää :D Eli nyt taas esitimme sitä huonoa seuruuta, mikä lohdullista kyllä, on kuitenkin jo kohtuullista verraten mistä lähdettiin seuraamisprojektia työstämään. Eli vaikka edistää, ei se ole enää niin voimakasta eikä paina jalkaan. Huvittavinta oli, että juuri ennen meidän vuoroa, Topi seurasi kehän ulkopuolella todella hienosti ja tarkasti, mutta PUF vain se katosi heti Oilin syynissä :D Teimme myös havainnon, että vasemmalle käännökset, jotka ovat olleet Topilla vahvoja, ovat kadonneet :O Fuskasi ihan selvästi takapäällä ja se tuntui sekä näytti ihan kamalalta :D Myös perusasennoissa yritti fuskata. Nämä tulivat siis hinkutus-listalle, onhan se mukava hävittää perusasiat muutamia viikkoja ennen SM:iä :O :D

Teimme myös kaukoja, jotta Oili näkisi niissä olleen ongelman, jos Topi palloa näkemättä taas sortuisi moiseen virheeseen. Vaan eipä sortunut ja näytti hienot avoimen vaihdot, ja alan pikkuhiljaa uskoa, että esiin tullut paikaltaan lähtemis ongelma ollaan ehkäpä selätetty... Lopuksi tehtiin kuuntelu/häiriötreeniä paikallaolemiseen, eli Topi paikalleen maahan ja Oili kaikkea kinkkistä höpötti ja houkutteli vieressä. Näissä harjoituksissa Topi on niiiiiiin liikuttava, kun siitä näkee kuinka kauheasti tekee töitä tehdäkseen oikein eikä esim. reagoinut Oilin ”saa mennä”, ”tule tule” ja ”oi kun sinä olet ihana pikku koira” lirkutteluihin, mutta sitten Oilin sanoessa iloisesti ”istu!”, niin Tokomies tekee töitä käskettyä... :D Näitä muutama huomauttelun kanssa, että ”ei, tämä on MAA”, niin alkoi muistaa, että se käsky mitä kuunnellaan, tulee meikäläisen suusta :) Harjoituksen jälkeen hoksasin, että tämä harjoitus oli äärettömän vaikea eikä paras valinta kaukojen jälkeen, koska saattoi sekoittaa, kun juuri piti vaihtaa asentoa ja yhtäkkiä ei saanutkaan. Välillä näitä käy, että treenaa liian samanlaista asiaa peräkkäin, mikä on koiralle epäselvää.

Sitten pidettiinkin taas hieman huilitaukoa ja meikäläinen kävi talkoilemassa agilityn sm:issä. Pitkään aikaan en ole kisoissa ollutkaan ja jotenkin sitä on niin _tokoutunut_, että silmät pyöreänä vaan tuijottelin urheilumeininkiä ja juoksutrikoita sekä aivan täpinöissään olevia koiria. Vauhtia ja hienoja suorituksia riitti, ja ihan huvitti kuvitella miten kömpelö olisin itse radalla, kun tuntuu että viimeisetkin agilityn moovit on hävinneet selkärangasta näin ajan saatossa :D Kotiin viemisiksi tarttui mukaan uusi treenipallo, ”Lentävälle Hollantilaiselle” tietenkin hollanti pallo :P

Hyvää valmistautumista tokon SM:iin saatiin kehätreeneistä, joihin suunnattiin viikko sitten. Keskustan puistoon laitettiin kolme kehää pystyyn ja tehtiin kokeenomaiset suoritukset niin, että joka kehässä oli toimintaa samaan aikaan. Päästiin ensimmäistä kertaa koittamaan alokasluokan tekemistä osissa, kuten SM:ssä on tapana. Ja sehän meni kokonaisuutena varsin kivasti eikä tuntunut olevan ongelmaa odotella väleissä ja keskittyä taas uudestaan. Mielenkiinnolla odotan oikeaa koetta, ehtiikö siinä kehien välissä palkata vai lennetäänkö vauhdilla kehästä toiseen. Treenissä ainoat huomautettavat asiat oli huonot perusasennot ja vasemmalle käännökset sekä ajoittain kehään mennessä/kehässä ”Tässä Näin” yhdessä menemisestä Tokomies hieman lipesi, kuitenkin palaten nopeasti taas kuulolle. Eli pientä häröilyä, mutta ei mitään vakavaa :D

Erityisen iloinen olin Topin mielentilasta ja olemuksesta, oli rento eikä välittänyt muista, vaikka oli paljon uusiakin koiria ja tekivät omissa kehissään samaan aikaan. Syksyllä aloitettu ja talven läpi treenattu ylikierrosten tasaus on alkanut tuottaa tulosta ja Tokomies pystyy olemaan rentona intopinkeydestä huolimatta. Positiivista oli myös, että lämpimästä kelistä huolimatta Topi teki ihan ok draivilla hommia :) Tehtiin myös paikallamakuut ja tämäkin meni tosi kivasti, ainut että mukavalla nurtsilla oli Topin mielestä ihan ok kesken makuun oikaista takajalat ja pötköttää sammakkona loppu aika... Toivottavasti tästä ei tule tapa, koska siitä mahdollisesti rokotetaan kokeessa vähän pisteissä.

Kun kuuma Kesämies treenaa, niin kameran linssikin ihan höyrystyy!

Hyvän treenin päätteeksi kierrettiin vielä puistossa katselemassa paikkoja, sillä vaikka paikka sinänsä oli tuttu, niin eipä ole koskaan tullut koko puistoa nähtyä. Olimme siis Topin kanssa kuin turistit konsanaan ja nappasimme myös muutamat fotot tältä kierrokselta :D

Suihkulähteen lisäksi löysimme ihmispatsaita, jotka olivat valtavan isoja ja niitä seistä tökötti viitisen kappaletta, ja täytyihän niitä mennä mielenkiinnosta lähempää katsomaan. Topi joka ei ole aikaisemmin nähnyt minkänlaisia patsaita, katsoi niitä ensin alta kulmien pohtien selvästi, että _mitäs_  hemmetin ihmeellisyyksiä nämä ovat, kun _näyttävät_ ihmisiltä, mutta mittasuhteet heittää aikasta reilusti :D Reippaasti kuitenkin päätti heti mennä katsomaan lähempää, nuuski varpaat ja nousi takajaloilleen, jotta pääsi haistamaan onko niillä mahdollisesti jotain herkkuja käsissä :D Sitten tietysti piti vähän poseerata niiden kanssa :P

Seuraavana päivänä palasimme samaan paikkaan tekemään vapaamuotoisempaa treeniä porukalla. Jälleen oli hyvin kuumaa, joten tehtiin pätkittäin ja pidettiin taukoa. Aloitettiin kierrolla ja aijai miten Tokomies meni vipuun ja juoksi ruudulle, jota kasattiin takaoikealla kiertotötteröstä nähden. Tästä olisi pitänyt antaa suurempi palaute kuin siinä tilanteessa annoin, sillä tuollaistahan EI VOI tehdä. Mutta hoksasin tämän vasta kun oli jo tilanne ohi. Kuitenkin kierto löytyi tämän erehdyksen jälkeen ongelmitta. Itselleni jäi kuitenkin ajatus, että en alleviivannut tarpeeksi, että kuuntelu on tärkeää. Täytynee ehkä demonstroida samanlainen tilanne uudelleen, jotta oppii erottelemaan asioita ja ymmärtää, ettei voi juosta tuosta vain ruutuun, kun se osuu näkökenttään :D

Perusasennot ja seuraamisen vasemmalle käännökset oli jälleen huonoja. Perusasentoihin pureuduttiin tekemällä niitä pallo esillä samalla ajatuksella kuin kaukoja ja johan alkoi suorat pa:t löytyä jälleen :P Joten motivaatio ja tarkkuus kuuria niihin nyt, koska osaa tehdä suoran ja kunnollisen perusasennon vaikeistakin kulmista JOS haluaa. Vasemmalle käännökset on totaalisesti hävinneet niin koiralta kuin ohjaajalta, mutta heti kun sain omat askeleet kuriin, niin kunnolliset käännökset löytyi. Mutta tiedättehän sen, kun jotain tekemistä oikein ajattelee, niin se ei varmasti suju :D Eli askelharjoittelua ohjaajalle, hophop! Jos oma liikkuminen on epämääräistä, niin ehkä se hieman vaikeuttaa koirankin työskentelyä... :P Käännöksen kuuluisi kuitenkin olla 90 astetta eikä mikään mutka :P Varasin kuitenkin Topille myös varmuudeksi vielä ajan hierottavaksi, että on lihakset huollettu eikä puolihuolimaton työskentely takapäällä ole ainakaan mistään lihasjumista kiinni. Kuitenkin paljon touhutaan, joten hyvinkin mahdollista kireydet selkäfileissä ja onhan herralla tuota niskaakin, että kovan seuraamisrutistelun vastapainoksi vetreytys ei ole pahitteeksi.

Tokomies rentoutuu katsomalla piha-TV:tä

Tehtiin myös häiriöllisiä kaukokäskyjä, olivat tällä kertaa hyviä, vaikka kyllä kuunteli jälleen hieman taaksepäin, kun toinen koira teki taustalla hommia. Kuuntelusta huolimatta oli kuitenkin ajatukset tekemisessä. Näitä pitäisi saada nyt joka treeniin tehtyä, että pikkuhiljaa takana olevat asiat menettäisivät merkitystään. Tällä kertaa paikallamakuu meni siihen asti hyvin, kunnes paikalle ilmaantui yllätys-yllätys MÄKÄRÄISIÄ. Niistä ilmeisesti joku nipisti Topia, koska nousi kesken seisomaan, mutta pysyi paikallaan. Nopeasti pikainen palautus takaisin maahan, hetken odottelu ja sitten liikkeen päättäminen. Onneksi suuremmilta mäkäräisen puremilta tällä kertaa vältyttiin, mutta on kyllä vihoviimeisiä ötököitä. Helteisen treeni-illan päätimme kyläreissulla ja sieltä pienellä lenkillä satamaan, jossa nautiskeltiin jäätelöä.

Kovan työskentelyn jälkeen on pidetty taas taukoa, muutama pieni seuraamispätkä sekä sadekelin treeni tehtiin vielä ennen juhannusta. Topi on niin mainio, kun vesisadekaan ei haittaa menoa, joten se ei ole tekosyy olla menemättä lenkille tai treenimättä, herralla on aina yhtä hauskaa, satoi, paistoi tai pakasti. Ehkä kaatosade voi olla jo Topillekin liikaa, mutta melko kovaa sadetta sietää ihan hyvin. Kerrankin reilussa sateessa tuntui suurin ongelma olevan vain se, miten pitää silmät auki, kun seuratessa meni pisaroita suoraan öögaan ja bonuksena vielä korviinkin :D Tämä sadekelin kestävyys on vaatinut itseltä asennemuutosta, sillä Alli mummon kanssa tottui siihen, että tihkua suurempi sade on ihan KAMALAA HIRVEYTTÄ eikä silloin todellakaan ole ulos asiaa :D

Juhannuksena kelit olivat suosiolliset ja helle helli monena päivänä. Herkuteltiin grillailemalla ja nautiskeltiin olosta ja elosta :) Nyt kesällä on huomannut Allin mummoutumisen entistä selvemmin, sillä hän on on sitä mieltä, että säännöt ei enää koske mummo ikäisiä staffeja. Ovesta voi linkaista pihalle silloin kun siltä tuntuu, kuuntelematta ohjeita (”ei ole Allin vuoro, Alli ODOTTAA”), keskelle pihaa voi pissiä (terassilta 3 askelta on tarpeeksi kaukana) ja pihalla voi humpata menemään ihan miten tykkää, kun ei kuule (halua kuulla), ei voi totella! :D

Ja koska nyt on KESÄ, Topi päätti, että hän ei tarvitse sängyssään mitään vilttejä. Näin huolellisen kauniisti Insinöörismies oli viikannut eräänä päivänä viltin pois tieltä :D

Kadonnut villisika ja muita treenejä

Huh, pari viikkoa pyörähtänyt tuosta vain, kovasti on treenattu kaikenlaista Tokomiehen kanssa ja käyty koulutuksissa saaden hyviä huomioita/vinkkejä jälleen. Parisen viikkoa sitten saatiin vielä nautiskella hellekeleistä, jolloin yhtenä kauniina iltapäivänä oli jälleen hyvä rako perinteisille kesäposeerauskuville, kun valo oli suotuisa pienten poutapilvien ansiosta. Yhteiskuvia ei tällä kertaa otettu, sillä viime kesän 700 kuvan projekti oli niin tuskaisaa :D Eri päivinä, eri valoissa, eri taustoilla ei vaan kokonaan musta ja valkopäinen koira meinaa stemmata sitten mitenkään yhteen valotuksineen ym. Tai jos tekninen puoli oli kunnossa, niin sitten oli yllättäen jotain muuta vinksallaan kuvauskohteissa... Mutta ehkä inspiraation iskiessä yhteiskuvaakin voisi jälleen harkita. Tässä tämän kesän poseeraukset ala Topi ja Alli :)

Poseerauksen lomassa ehtii myös nauttia auringonsäteistä <3

Hellepäivinä tehtiin muutamat täsmä treenit, jolloin keskityttiin lähinnä seuraamiseen. Ja tässä olikin parina päivänä aivan mahtavan hyvä meininki, teimme pitkähköjä seuraamisia joissa ei tarvinut _kertaakaan_ huomauttaa mistään eli paikka pysyi ja Topi oli suora :) Oli lähes maaginen fiilis, kun koira kulkee vaan vierellä sujuvasti ja saatiin myös hyvä hidas ja juoksuosuuskin tehtyä, joka oli jo ihan outoa suorastaan, sillä viimeistään juoksussa odotin pakan leviävän. Hellepäivinä keskityttiin myös kapulan pitoihin, tässä Topilla on selvästi myös jonkinlainen testaamisvaihe menossa, ei niin jaksaisi keskittyä (koska hän mielestään osaa tämän jo _niin_hyvin_ :D ). Mutta tämänkin kanssa sitten aikamme keskusteltiin, niin Tokomiehen mieli muuttui ja pidot olivat siistejä niin paikallaan kuin liikkeessä.

Hellepäivien lopussa käytiin viilentymässä hallilla Oilin syynissä. Taas jouduttiin tulemaan treeneihin tukka putkella, mutta ehdin tiivistetysti tekemään ”valmistautumiskaavan” eli käytiin pikaisesti kävelemässä, sitten sisälle jossa odotin että Topi rauhoittuu, sen jälkeen tehtiin muutamat temput + leikkiä ja siitä sitten istumis ja odottamistreeniä ennen kehään menoa. Tässä on tapahtunut jo näin lyhyessä ajassa ja melko pienellä treenimäärällä selkeä muutos; Topi rauhoittui melko pian halliin tultua eikä juurikaan pitänyt mitään ”mä haluuuuun jo tehä” kitinää. Istuminen ja odottaminen sekä makuulla ”käy siihen” odottelu ovat olleet treenilistalla muutoinkin tässä parin viikon aikana, ja näyttäisi niiden tarkoitus auenneen Tokomiehelle hyvin. Samalla on tullut harjoiteltua ohi mennen myös ”piiloon menoa” eli hyvä alku ylempiä luokkia ajatellen, mukavasti odottaa kuin tatti vaikka käyn jossain ja olen hetken pois.

Oilille esiteltiin seuraamista ja tietenkään se ei taas ollut sellaista kuin Tokomies oli väläytellyt juuri muutama päivä aikaisemmin. Positiivista kuitenkin, että virittyneessäkin mielentilassa kuitenkin seuraaminen on selvästi parempaa kuin ennen, edistäminen on lieventynyt ja loppua kohden löytyi jo hyviä pätkiä. Hitaaseen kävelyyn totesimme meikäläisen askelluksen olevan hankala Topille, joten nyt yritän ottaa hieman lyhyempiä askelia ja tämä on tuntunut toimivan :) Tehtiin myös ohjattu nouto molempiin suuntiin ja nou problemos Toppiselle lähteä oikeille kapuloille.

Loppu ajan kävimme läpi SM-kisoihin valmistautumista, nyt tärkeää on treenata paljon tavallista enemmän ja erityisesti häiriötreenejä, kerran viikossa olisi tarkoitus vetäistä kokeenomainen treeni ja sitten viimeinen viikko otetaan kevyemmin. Häiriötreenissä erityisesti Topille toisen koiran kanssa yhteissuorittamista, etenkin ettei reagoi toisten lentäviin kapuloihin. Toisten kanssa ollaan kyllä treenattu ja muistelisin kapulahommiakin olleen, mutta tätä olisi nyt hyvä ajaa sisään vielä lisää ja häiriöisemmässä paikassakin, ettei vierekkäiset kehät tule ”yllätyksenä” Topille. Lisäksi puutun vielä selkeämmin, että maassa oleviin kapuloihin ym. EI SAA koskea ilman lupaa, koska vaikka olen siitä huomauttanut, niin tietyssä innostuksen tilassa Tokomies saattaa lähteä tsekkaamaan kapulan ja nostaakin sen jos ehtii...

Oilin ohjeita noudattaen on nyt yritetty treenitahtia tiivistää ja keskittyä tärkeisiin osasiin. Ajanpuutteen vuoksi ei aina kerkeä lähtemään jonnekin kauemmas treenaamaan, joten pihatreenit ovat saaneet kelvata :P Häiriönä olen viljellyt erilaisia tötteröitä, ruutunauhan, lelut ja kapulat pitkin pihaa (siinä taas naapureilla ihmeteltävää...) ja ollaan tehty treeni niiden keskellä. Hienosti Topi on jättänyt tavarat huomiotta, muutaman kerran aluksi vilkuili, mutta kun huomautin, että pitäisi keskittyä, niin jätti sikseen. Seuraavaksi täytyy lähteä jonnekin tekemään sama niin, että etukäteen levittelen tavarat, ettei näe niiden esille laittoa ja ne tulevat näkyviin ”uusina”.

Pihatreeneissä on ollut hyvää seuraamista, muutamien huomauttamisien kanssa korjannut tosi hyvin. Muistelimme myös kapulanpitoja jälleen sekä tehtiin tunnaria ekaa kertaa Markon koulutuksen jälkeen, jossa ei silloin omaa löytänyt kunnolla. Tunnaria tehtiin kahtena peräkkäisenä päivänä tyylillä ensin vain oma piiloon, joka löytyikin ihan helposti :O Eli uskoisin punkkipannan voimakkaan hajun + tuulen suunnan vaikuttaneen, kun ei silloin koulutuksessa löytänyt kapulaa kovasta etsimisestä huolimatta. Teimme myös vieraiden kapuloiden yli juoksua, joka ideana tarttui mukaan Pekka Korrin koulutuksesta ja tämä tuntui aika näppärältä tyyliltä. Hyvin löytyi oma myös muiden yli juosten, toisena päivänä ekalla toistolla yli juostua vilkaisi riviä mutta salamana hokasi, että nämä oli näitä muita vaan ja jatkoi etsimään omaa ok :)

Pihatreeneissä ollaan tehty myös paikallamakuuta, jossa on hyviä häiriötä saatu märästä nurtsista sekä kertaalleen Topin teki mieli maistaa nurmikkoa, josta pääsin muistuttamaan, että sepä ei olekaan sallittua. Vaikeimman häiriön toi yhtenä päivänä hyönteiset, jotka piiritti Tokomiestä ja Topinhan teki vimmatusti mieli napata moiset ötökät parempiin suihin, mutta niin vaan pysyi paikallaan kun muistuttelin! Tietysti tätä ei tehty pitkästi, vaan vapautin herran pian pois hyönteispiinasta, mutta hyvin tuli testattua sekin, että unohtuuko miten herkästi makuu kun joku alkaa surrata pään ympärillä. Eli malttia löytyy, mutta tietysti se on aina arpapeliä miten ärsyttävä hyönteinen kokeessa kohdalle sattuu... :D On tehty myös kylmänkelin paikallaoloa kovassa tuulessa (lyhyitä pätkiä), jossa pysyi ihan liikuttavan hyvin vaikka meinasi hieman palella ja ihan tärisytti moinen tuuli, mutta periksi ei Tokomies antanut <3

Tottahan mummelikin on humputellut lelun kanssa :)

Jos seuraamisprojekti on edes jotenkin tuottanut edistymistä, niin kaukokäskyissä ollaan menty taaksepäin :/ Tokomies päätti kesän kunniaksi sössiä koko liikkeen, kun keksi että hei tästä voi ihan näin vaan hilppasta ylös! Alokkaan pari vaihtoa vielä saattaa mennä ilman, että väliin kommentoin vaihtojen olevan ok, mutta jos vaihtoja enemmän ilman ”kuittausta” että olipa hyvä, niin herra lähtee tulemaan luokse... En tiedä johtuuko tämä jonkinlaisesta epävarmuudesta siitä, että kun sitä kehua ei tulekaan vai ihan vaan ”pidä tunkkis” tyylisestä kaukojen dissaamisesta, koska kuten tiedätte Tokomies osaa ne jo mielestänsä vallan erinomaisesti, joten miksi niitä hinkkaamaan :D :D Ja kuitenkin sitten, kun herra on palautettu niille sijoilleen, että tästä tehtävästä ei liueta, niin on tehnyt hyvin :D Sen verran huomasin taas, kun meikäläisen ääni ja käsi välillä menee epäsynkkaan, että ei kuuntele ääntä vaan katsoo merkkiä, niin en tiedä aiheutanko itsekin jotain epäselvyyttä tehtävään :O :D

Onneksi sattui Vuorenmaan Markon koulutus jälleen viime viikolle, jossa tätä kauko-asiaa päästiin ihmettelemään. Aloitettiin koulutus alokkaan kokeenomaisella setillä, joka meni ihan jees muutoin, mutta ohjaaja sössi heti kärkeen lähtemällä liikkeelle ”liike alkaa” sanonnan jälkeen, josko sitä malttaisi odottaa sen ”liikkeelle mars” sieltä myös... :P Seuraaminen oli aika huonoa ja kaukoissa otti häiriötä takana olevasta liikkurista sekä ”yleisöstä” ja teki tuon ylös nousemis -tempauksen. Tehtiin kaukot uusiksi ja sitten teki taas ok. Eli kaukoissa takana olevan häiriön harjoittelu on nyt yksi iso osanen, liikkureitakin ollut monesti siellä, mutta silti huomio meinaa usein karata sinne taakse vilkuilun muodossa. Markolta saatiin myös hyvät neuvot asentojen vakauden vahvistamiseen sekä motivaation nostoon kaukoissa sekä huomion kiinnittämiseen käskyyn eikä käsimerkkiin. Teimme asennonvaihtoja lelun kanssa ja treeni oli niin tehokas, että seuraavana päivänä tehtiin hallilla samaa treeniä, niin huh mitkä avoimen kaukot Tokomies esitti pelkällä käskyllä n. 5-7 metrin päästä! :O Sellainen draivi ja keskittyminen että! :O Toivotaan että tällä saadaan homma taas kuosiinsa :)

Hallilla treenailtiin myös ruudun paikka treeniä ja paikka alkaa löytyä eri suunnista, olen edelleen tosi yllättynyt miten kivasti Topi hoksasi mihin kuuluu mennä, missä se kuuluisa ruudun paikka on. Tässä treenistä videota, joka valitettavasti on hieman surkea laatuinen, koska kamera halusi jostain syystä ottaa kattojen valoista häiriötä tarkennukseen :O :D

Otettiin myös videota jäävistä liikkeistä (maa, istu, seiso), halusin nähdä miltä ne näyttävät tällä hetkellä ja kuinka Tokomies tällä kertaa suoriutuu niiden erottelusta peräkkäin tehtynä. Ja hyvinhän tuo sujui, ei ollut arpomista eikä ihmettelyä ja kerta käskystä suoritti jokaisen liikkeen oikein. Jos nyt jotain nipottaa, niin seisomisessa pieni etujalkojen siirto tekee pysähtymisestä ei-niin-skarpin, mutta muuten ihan ok :)

Loppukevennyksenä kerrottakoon vielä, että pariin viikkoon sisältyi myös häiriötreeni puistossa, jossa itse treenissä ei ollut moitittavaa, koira ja ohjaaja keskittyivät varsin hyvin... Oikeastaan liian hyvin, etten heti ymmärtänyt, että meille vihelletään ja koitetaan saada meikäläisen huomio itseensä :P Noh, kun tämän hokasin, minulle infottiin kentän läpi huudellen, että olen keskellä frisbeegolfrataa :P Missään en ollut mitään kylttiä aiheesta nähnyt, mutta nyt tiedän ja koko puistolle se selvisi myös, kun kukaan hepuista ei malttanut tulla sanomaan aiheesta vaan tosiaan päättivät viheltää, heilutella käsiä ja huudella asiansa :D Mutta saatiin hyvä häiriötreeni tästäkin noloilusta :D Harmillisesti villisika-targetti tippui jonnekin nurmikolle ja sattuneesta syystä en voinut sitä enää mennä etsimäänkään, se olis ollut hepuille ehkä jo liikaa ”anteeksi mutta mun tarvii vielä etsiä mun villisika täältä” :D Nyt meillä on uusi target, mutta vaikuttaisi, ettei se ole yhtä ”tärkeä”, joten täytyy ottaa sen kanssa myös ihan alusta asti kosketustreeniä ensin.

Nyt on ilmottautuminen SM:iin joukkuekisaan alokkaaseen laitettu, hui hirvitys, tuntuu että viikot hujahtaa silmissä ja kohta se on käsillä :O Toisaalta taas tosi kiinnostavaa ja hauskaa, yhtään en tiedä miten Tokomies suhtautuu moiseen karkeloon, on vielä näpsäkästi meidän ensimmäinen ulkokoe :P Se voi mennä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti :D